Vastatarina kriisiviestinnässä – älä tyydy siihen, mitä sinusta sanotaan kylillä

Nopeasti leviävä virheellinen huhu on iso riski sen kohteena oleville ihmisille ja organisaatioille. Toistuessaan on riski, että se muuttuu totuudeksi. Vielä vuosienkin päästä ihmiset muistavat, että jotain epäilyttävää siinä täytyi olla, kun sosiaalisen median kanavat ja uutisotsikot kertoivat yhtä ja samaa tarinaa.

Perinteinen kriisiviestinnän työkalu on ollut kiistää virheelliset tiedot ja tarjota tilalle oikeaa. Tällä on yhä arvonsa, mutta nopeutuneen tiedonvälityksen aikakaudella voi olla tarpeen turvautua järeämpiin työkaluihin, esimerkiksi vastatarinaan.

Vastatarina on tehokas keino käydä huhumyllyn kimppuun. Se ei pyri vain vastaamaan huhuun ja kumoamaan sitä, vaan antamaan toisen, uskottavamman – ja totuudenmukaisen – version tilanteesta sekä tapahtumien kulusta.

Harkittua ripeyttä

Vastatarinan laadinnassa tarvitaan ripeyttä, mutta liian nopea ei saa olla. Kaikki faktat on kerättävä ja koottava eheäksi kokonaisuudeksi. Mitä tapahtui ja milloin? Piirretään aikajana ja sijoitetaan tapahtumat, keskustelut, faktat ja mediaosumat janalle.

Faktojen pohjalta rakennetaan uskottava tarina. Kannattaa huomata, että samat jo julkisuudessa esillä olleet tiedot voidaan vastatarinassa kuvata uudessa valossa, jotta vastaanottajan tulkinta muuttuisi.

Muutama esimerkki, miten faktat myönnetään, mutta tulkintakehystä muutetaan:

  • Poliitikko tapasi merkittävän vaalirahoittajan, levinneen huhun mukaan keskustellakseen rahoituksesta itselleen. Vastatarinassa kerrotaan, että oikeasti tapaamisen aiheena oli yksiselitteisesti kieltäytyä ei-toivotusta tuesta.
  • Yritys toteutti yrityskaupan saavuttaakseen määräävän markkina-aseman, pahansuovasti väitettynä. Todellisuudessa yritys haki synergiaetuja ja toteutti pitkään voimassa ollutta kasvustrategiaansa.

Olennaista on välttää joutumasta juupas-eipäs-väittelyyn. Vastatarina ei ole vaihtoehtoinen tulkinta huhulle vaan totuus, joka kerrotaan, jotta vastaanottaja ei jäisi harhaanjohtavan tiedon varaan.

Julkaisuajankohdan määrittely vaatii harkintaa. Julkaisevan tahon on oltava valmis puolustamaan vastatarinaansa, ja koko organisaation on oltava tietoinen sen julkaisusta. Tarinan jalkautuksessa voi hyödyntää myös yhteistyökumppaneita, tukijoita ja erilaisia verkostoja, jotka toimivat julkaisun kaikukoppana.

Pysy tarinassasi, mutta hienosäädä tarvittaessa

Tärkeintä on pysyä omassa tarinassaan, ellei paljastu jälkikäteen, että vahingossa on annettu harhaanjohtavaa ja väärää tietoa. Vastatarina on totuus, joka kamppailee herkullisen huhun tai juorun kanssa. Kamppailun voittaa sinnikkäin taho. Se voi edellyttää myös oman tarinan toistamista tulevaisuudessa. Mikäli on todennäköistä, että huhu nousee esille myöhemmin uusissa yhteyksissä, on se nujerrettava ripeästi vastatarinalla. Pahimmillaan tämä jälkihoitovaihe voi kestää vuosia.

Jälkihoitoon liittyy toki myös mahdollisuuksia. Nokkela viestijä hyödyntää tehokkaasti vastatarinalla alas ammuttua kohua markkinoinnissaan, viestinnässään ja verkostojensa hoidossa myös tulevaisuudessa. Näin kerrotaan, ettei yhteiskunnallista kohua suinkaan pelätä, vaan dialogiin ollaan valmiita. Kunhan totuudessa pysytään.

Tulen läpi kävelleeseen eivät pienemmät kolhut jatkossa niin helposti tartu.

Haluatko kuulla lisää vastatarinan käytöstä kriisiviestinnässä? Ota yhteyttä!

 

Seuraa toimistomme arkea ja käänteitä FacebookissaInstagramissa, Twitterissä ja LinkedInissä.