UUTISKIRJE

source / kitchen

KESÄTYÖKAMPANJA OIKOTIEN KANSSA

MEILLÄ ON TÖITÄ – HESAÄIJÄ TESTASI RAUMAN SEUDUN TYÖT

LUE LISÄÄ KAMPANJASTA

MEILLÄ ON TÖITÄ -KESÄTYÖKAMPANJA

Yhdessä Oikotien kanssa Rauman seudulle toteutettu Meillä on töitä -kesätyökampanja kohotti Rauman seudun yritysten työnantajamielikuvaa ja lisäsi alueen kiinnostavuutta muuttokohteena.

Lähtötilanne

Rauman seudun alueella on paljon elinvoimaisia yrityksiä, joilla on töitä tarjottavana. Alueelta puuttuu kuitenkin riittävä määrä osaajia, jotta seutu pysyisi elinvoimaisena ja talous jatkaisi kehittymistään.

Ratkaisu

Tavoitteena oli parantaa Rauman alueen tunnettuutta vahvana rekrytoijana ja nostaa talousalueen vetovoimaa. Suunnittelimme ja loimme alueelle Meillä on töitä -kattobrändin, jonka alla alueella toimivat yritykset pystyivät hakemaan työntekijöitä. Ensimmäinen tavoite oli saada nuoret kesätyöntekijät kiinnostumaan Rauman seudusta ja alueen tarjoamista kesätyömahdollisuuksista. Tätä ajatusta tukemaan suunnittelimme kesätyökampanjan, jonka avulla alueelle houkuteltiin hyviä kesätyöntekijöitä, joista voisi mahdollisesti tulla alueelle vakituisia työntekijöitä tulevaisuudessa.

Toteutus

Toteutimme Meillä on töitä -kattobrändille oman verkkosivuston meillaontoita.fi. Sivustolle suunnittelimme tarinalliseksi selkärangaksi viiden jakson työnantajamielikuvavideosarjan, joka esittelee Rauman seudun työmahdollisuuksia. Tavanomaisesta videorekrytointituotannosta poiketen halusimme näyttää, mitä kesätyöläisten työtehtäviin todellisuudessa kuuluu. Hyödynsimme tuotannossa vaikuttajamarkkinointia, ja videoissa Raumalta lähtöisin oleva mediapersoona Hesa-Äijä testaa eri kesätyöpaikkoja. Viiden jakson tosi-tv-tyylisessä sarjassa Hesa-Äijä selvittää muun muassa, mitä ydinfyysikon ja laivojen suunnittelijan työpäivään kuuluu.

Videosarja julkaistiin sivuston lisäksi sekä yhdeksän viikon kestoisella Sanoman verkoston mediakampanjalla. Verkkojulkaisujen tukena oli myös täsmäiskuin toteutettua natiivimarkkinointia sekä some- sekä mobiilimainontaa. Kampanjalle luotiin myös yhtenäinen brändi-ilme, jota kaikki kampanjan julkaisut ja materiaalit noudattivat.

YLI 330 000 NÄYTTÖKERTAA

Tulokset

Kampanja sai paljon positiivista huomiota eri kanavissa. Kampanjasivustolla vieraili yli 15 000 kävijää kampanjan aikana, sosiaalisen median kanavat keräsivät yli 80 000 silmäparia ja videoiden näyttökertoja oli yli 330 000. Lisäksi Meillä on töitä -videot palkittiin Oikotien Rekrytoinnin parhaat -gaalassa vuoden parhaina työnantajamielikuvavideoina.

Osalla kampanjaan osallistuneista yrityksistä hakijoiden määrä kasvoi ja toisilla pysyi edellisten vuosien tasolla kovasta kilpailutilanteesta huolimatta. Monet kesätöihin valituista sanoivat huomanneensa kampanjan, joten näkyvyyttä saavutettiin oikeassa kohderyhmässä.

Asiakkaan palaute

“Rauman kauppakamarin jäsenyritysten yhteinen kesärekrykampanja on toimintamuoto, jolle odotan jo jatkoa. Rauman seutu voisi jatkossakin erottautua ‘the kesätyöpaikkakuntana’. “
Riikka Piispa, toimitusjohtaja, Rauman kauppakamari

Onnistunut kampanja saa jatkoa, sillä Meillä on töitä -kampanja toteutetaan tänäkin vuonna. Videosisällöt julkaistaan kevättalven 2020 aikana. Katso viime vuoden videot täältä.


UUSI BLOGITEKSTI

Millenniaalit ovat eri kansaa. Vai ovatko?

Millenniaaleista paasataan joka tuutista kuin heidän sydänverensä olisi erilaisempaa kuin muilla. Viimeisin erilaisuutta korostava Hyvät pahat ja millenniaalit – Miten meitä tulisi johtaa -kirja tekee selkeän pesäeron muihin sukupolviin. Heillä on hankalaa lukemattomista syistä ja heitä ei ymmärrä kukaan. Eivät edes he itse.

Tai ei aivan niinkään. Atte Mellanen ja Karoliina Mellanen haastavat yrityksiä ja työnantajamielikuvaa hyvästä syystä. Yleisesti ottaen Suomi on työnantajamielikuvassa retuperällä, ja kissa on hyvä nostaa pöydälle. Enkä puhu pelkästään esimiesten työskentelytavoista, vaan koko yhteiskuntaa koskettavasta murroksesta. Oletko tosissasi miettinyt, mistä saat työntekijöitä yritykseesi kolmen vuoden päästä? Jos olet visioinut yrityksellesi suunnan ja suoltanut ulos strategian, miksi olet unohtanut työntekijät strategiasta? Ja eikö strategian kuuluisi olla muuta kuin pääjohtajan sanahelinää työntekijän taukohuoneessa? Ei ne millenniaalit ainakaan siitä innostu.

Kirjasta voisi kuitenkin poistaa kaikista kohdista sanan millenniaali ja korvata sen sanalla ihminen. Ja kuten kirjassa todetaan, ihmislähtöinen johtaminen on se, mitä tarvitaan – sukupolvesta riippumatta. Yhdestä asiasta olen kuitenkin täysin samaa mieltä ja sitä pitäisi myös korostaa vielä lisää. Esimiehen on hyvä pysähtyä välillä keskustelemaan ilman agendaa ja kysyä mitä kuuluu? Välittää aidosti mitä ihmisten elämässä tapahtuu. Ihminen ei ole vain työpaikalla suoriutuja, vaan elämä ympärillä imaisee mennessään niin hyvässä kuin pahassa. Sekä millenniaalin että x-sukupolven edustajan.

Kirjan nelijako työn määrään ja ominaispiirteisiin, sisältöön, työyhteisöön ja työntekijän omiin piirteisiin on hyvin kuvaava. Työn sisältö eli muun muassa merkityksellisyys ja vaikutusmahdollisuudet, arvoista puhumattakaan, ovat millenniaaleille tärkeitä, mutta kuka muukaan oikeasti haluaa tehdä merkityksetöntä työtä? Varmasti on kuitenkin koko joukko ihmisiä, jotka tekevät ”töitä” vain elääkseen. Niitä löytyy todennäköisesti myös millenniaaleista.

Aito mielenkiinto, kuuntelu ja vuorovaikutus työntekijöitä kohtaan luovat pohjan vastuullisena työnantajana toimimiseen. Merkityksellisyyden tarvetta ja sen näkymistä työssä sekä yrityksessä on hyvä pohtia ja tutkia jo itsessään. Merkityksellisyys rakentaa yritykselle erottautumista kilpailijoista ja saa oikein rakennettuna myös millenniaalit kiinnostumaan organisaatiosta. Tässä vaiheessa pyytäisinkin arvon lukijaa katsomaan ympärilleen ja pohtimaan, miltä teidän yrityksessänne näyttää?

Työnantajamielikuvan ja työntekijäkokemuksen rakentamiseen voi käyttää kirjan antia, Oikotien lanseeraamaa vastuullisen työnantajan kuutta periaatetta, tai alla olevaa työnantajamielikuva-metodiikkaamme liiketoiminnan johtamiseen. Pääasia, että rakennamme yhdessä parempaa Suomea ja merkityksellisempää työtä meille kaikille.

Source & Kitchenin työnantajamielikuva-metodiikan stepit liiketoiminnan johtamiseen:

1. Visio – Yrityksen työnantajamielikuvavisio on sidoksissa yrityksen visioo

2. Liiketoiminnan tukeminen – Sidotaan työnantajamielikuvan rakentaminen osaksi liiketoimintoja

3. Strategia – Stepit, joilla päästään työnantajamielikuvavisioon. Työnantajamielikuvastrategia sidotaan osaksi yrityksen strategiakiertoa

4. Konkretia – Strategian mukainen tavoitteellinen ja mitattava työnantajamielikuva sekä rekrytointi

Lisää Oikotien Vastuullinen työnantaja -kampanjasta: tyopaikat.oikotie.fi/vastuullinen-tyonantaja

3 VIDEOVINKKIÄ

Näin kuvaat hyvän työnantajamielikuvavideon

Työnantajamielikuvavideolla yrityksen työntekijät pääsevät kertomaan, millaista on olla kyseisessä firmassa töissä. Se on tehokas ja luonnollinen tapa nostaa esiin yrityksen toimintatapoja ja kulttuuria, aitojen ihmisten ja konkreettisten esimerkkien kautta. Brändivideon tavoin se vahvistaa yrityksen identiteettiä sekä brändiä, mutta on usein kustannustehokkaampi ja ihmisläheisempi toteutuksessaan.

1. Nosta oikeat henkilöt esiin kertomaan yrityksestä

Harvat ihmiset viihtyvät kameran edessä, ja monille se voi olla jopa ahdistava kokemus. Ketään ei siis kannata painostaa osallistumaan yrityksen videon tekoon. Aloita hakuprosessi hyvissä ajoin ja käytä aikaa oikeiden henkilöiden löytämiseen. Tyytyväisessä työympäristössä on yllättävän helppo löytää halukkaita henkilöitä puhumaan yrityksestä ja omista työtehtävistään.

2. Anna haastateltavalle omaa tilaa ja rauhaa haastattelutilanteessa
Jos esimies tai firman markkinointipäällikkö istuu samassa huoneessa, on haastateltavan henkilön usein vaikea rentoutua ja esiintyä luonnollisesti omana itsenään. Kun esisuunnittelu on tehty hyvin ja toivottu sisältö on tuotantoryhmän tiedossa, voi haastateltavan henkilön antaa puhua rauhassa ja ilman valvontaa. Ammattitaitoinen haastattelija pitää kyllä huolen siitä, että yrityksen näkökulmasta tärkeät asiat nostetaan esille.

3. Formaatti ei ole kiveen hakattu
Työnantajamielikuvavideot kulkevat usein saman kaavan mukaisesti. Henkilö saapuu työpaikalleen ja käy hakemassa kahvin, tervehtii työtovereitaan ja saapuu työpisteelleen, jossa naputtelee tietokoneensa näppäimistöä. Tässä formaatissa ei sinänsä ole mitään väärää, koska tärkein on kuitenkin puhuttu sisältö. Jos aikataulu mahdollistaa, on kuitenkin suotavaa kuvata ja haastatella henkilöä myös jossain muualla kuin työpaikalla. Lopputuloksesta tulee näin visuaalisesti huomiota herättävämpi ja henkilökohtaisempi katsojalle. Poikkeuksena sääntöön tekevät tapaukset, jossa haastateltavan henkilön työtehtävät ja ympäristö luovat itsessään visuaalisesti kiinnostavan kokonaisuuden.

Tästä esimerkkinä on Swecolle tekemämme työnantajamielikuvavideo, jossa työntekijät kertovat millaista Swecolla on olla töissä.

TULOSSA PIAN

Äänitämme parhaillaan podcast-sarjaa kriisiviestinnästä, jossa Touko Aalto ja kriisiviestinnän asiantuntijamme Juhana Harju pureutuvat julkisuudesta tuttujen kriisien ytimeen. Sarja julkaistaan pian.

 

LISÄÄ UUTISIA

source / kitchen