Mediaviestinnän tila on tiukilla – miten edetä informaatioviidakossa huipulle?

Ison sanomalehden uutispäällikköystäväni kertoo, että resurssit ja ajankäyttö toimituksessa ovat äärimmilleen viritetyt.

“Kun on vartin poissa työpisteeltä, pikaviestiohjelma Slack on sinä aikana täyttynyt kiireellistä reagointia vaativista kollegoiden viesteistä niin, ettei meinaa saada enää junaa kiinni”, sanoo ystäväni.

Merkkejä toimitusten tiukille puristetuista resursseista voi lukea myös itse uutisvirrasta. Esimerkiksi lauantaina 15. tammikuuta Tyynellä valtamerellä Tongassa purkautui tulivuori spektaakkelimaisesti räjähtäen. Vastaavanlainen tulivuorenpurkaus tapahtuu alueella kerran tuhannessa vuodessa. Tapahtuma nostatti tsunamin ja siitä tallentui satelliittikameroihin ja sosiaaliseen mediaan hurjia videoita. Siis täydellinen klikkijuttu tiedotusvälineiden viikonlopputoimituksille. Harmi vain, ettei tapahtumasta saanut suomalaisista tiedotusvälineistä mitään tietoa ennen maanantai-iltapäivää 17. tammikuuta. Luonnonkatastrofin uutisoinnissa yli kahden vuorokauden viive tarkoittaa toimitusten alennustilaa ja epäonnistumista.

Mediaviestinnän aikaikkuna

Ystäväni kaltaiset uutispäälliköt ovat henkilöitä, jotka vastaavat puhelimeen, kun soitamme viestintätoimistosta ja pitchaamme. Kaikilla mediaviestintää tehneillä on varmaan kokemuksia siitä, että vastaanotto on toisinaan tyly ja aikaa juttuidean esittelylle ei juuri liikene. Tuolloin on hyvä pitää mielessä, että puhelimeen vastanneella henkilöllä on todennäköisesti täysi työ selvitä jo sovitun agendan tuottamisesta. Kun stressi on kova, suljemme korvamme. Mikä siis avuksi?

Ratkaisu: lääkitään toimitusten resurssipulaa

Vallitsevassa tilanteessa on arvokasta, jos viestintätoimisto pystyy auttamaan tiedotusvälineitä. On selvää, että sisällöille ja hyville jutuille sekä juttuideoille on tiedotusvälineissä käyttöä, koska toimittajia on vähän. Mitä valmiimman sisällön pystyy tiedotusvälineelle tuottamaan sitä paremmat mahdollisuudet sillä on mennä läpi. Kun aika on kortilla, pitchaajan kyky mennä suoraan asiaan ja kiteyttää olennainen on eduksi. Myös terve järki ja harkintakyky myytävän aiheen soveltuvuudesta kohdemedialle on tervetullutta. Vaikka asiakas kuinka toivoisi, kaikki asiat eivät ylitä Yleisradion, Helsingin Sanomien tai Kauppalehden uutiskynnystä. Mediaviestijän ammattitaitoa on olla häiriköimättä toimituksia täysin soveltumattomilla juttutarjouksilla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei asiakkaille myydä katteettomia lupauksia.

Edelleen, koska toimitusten reagointikyky päivän aikana ilmaantuville uusille jutuille on rajallinen, mediaviestintä vaatii enemmän aikaa ja sitä kannattaa tehdä totuttua pidemmillä aikamarginaaleilla. Tiedotteen julkistuspäivänä tehty soittokierros ei välttämättä riitä, vaan asiasta on hyvä kommunikoida toimituksille pidemmällä varoitusajalla. Yksittäisten toimittajien kontaktointi voi tuottaa paremman tuloksen kuin toimituksen johdon kontaktointi.

Tarvitsetko apua mediaviestintään? Ota yhteyttä:
Jouni Kantola
Viestintäjohtaja

p. +358 40 1584600

Kertojiemme kuulumisia ja tuoreita tapahtumia pääset seuraamaan meidän Facebookista, Linkedinistä, Instagramista ja Twitteristä.

Artikkeli ilmestynyt MRKTNG-lehden blogissa 3.3.2022.